.JPG)
Pyörittää kuohuparrassaan
vesihiisi kivenmurikkakyliä valloittaa,
keväälle tyrskysinfoniaa soittaa
karjuu kesää kuun takaa,
virtaa läpi hetken
tekee pelotta tulevaan retken,
ei muista edellistä kivikolhua
sylkee suustaan menneen talven lumia,
uuden alun kohtaa ilman muistoja
surutta pyörii elämän piruetteja,
kutoo vaahdosta verkkoa
talven kahleille kesävarastoa,
kiviä leuoissaan jauhaa
pieni liito-orava herää, pauhaa:
"Tuli taas keväthulinat,
ei enää talven rauhaa."
-Virva